Sydänpanttilainaamo syntyi noin viisi vuotta sitten. Silloin olin antanut sydämeni pantiksi lapseni isälle jo kauan ennen lasta. Ymmärtämättä kuitenkaan, etten sitä saisi takaisin kuin luomalla uudestaan yhteyden sisimpääni. Eikä se onnistuisi nääntymällä sanomattomien sanojen ja tuntemattomien tunteiden talossa tai luovuttamalla niitä viimeisiä rippeitäkin työlle. Pitkään kuvittelin Sydänpanttilainaamon kertovan siitä ihastumisesta, joka tämän koko liikkeen synnytti. Olin naiivi.
 Tapasin ihmisen joka toi minut kotiin vain avaamalla suunsa ja puhumalla. Tuo murre ja sydämen energia heitti minut kiertoradalle jollaista en ollut osannut kuvitellakaan. Tuo rakkaus ja oma henkinen työskentely on auttanut minua lunastamaan takaisin yhteyden itseeni. Samalla nämä ovat olleet elämäni antoisimmat, kivuliaimmat ja rankimmat kasvun vuodet - monella tasolla.